Ehkä tämä oli vaan boostipäivä, loppuviikon voikin vedellä huoletta alle 350kcal.
Koulussa oli 45min stepdancea ja toiset 45min venyttelyä, pallopelejä ja lihaskuntoa.
Ajatukset aivan liian sekaisin, silmät hädintuskin auki ja yritän setviä asioita erään ystävän kanssa. Mistään ei tunnu tulevan mitään, kun ajatusmaailmamme ovat niin kaukana toisistaan. Hän haluaa lisäselvitystä, ja itse jättäisin asian sikseen. Muutamalla sanalla kuvailun pitäisi riittää, eikä romaaniin kuuluisi olla tarvetta. Silti kerron asioista, niin yksityiskohtaisesti kun hän haluaa, vain hänn vuokseen. Siltikään mikään ei riitä. Loppujen lopuksi hän ei olisikaan halunnut kuulla, tai jätän muka jotain kertomatta.
Mua ahdistaa
Se etten saa keskusteltua asioista riittävän avoimesti yhen kanssa.
Ja edessä näyttää olevan vain pitkä ylämäki, täynnä tyhijiä lupauksia ja pelkkää puhetta.
Liikaa unelmia ja toiveita
Se että me muutetaan, kenties 158km päähän nykyisestä kaupungista.
Se että me muutetaan, kenties 158km päähän nykyisestä kaupungista.
Jos, ja kun nämä 9 vuoden takaiset ystävyyssuhteet häviää, mitä jää jäljelle?
Minä, yksin epäonnistumassa.
Se etten tiedä minne menen 9. luokan jälkeen.
Minne haen yhteishaussa tai mikä minua kiinnostaisi edes vähän.
Se ettei mulla ole riittäväs motivaatiota saada tarpeeksi hyviä numeroita koulussa.
Mä haluaisin aloittaa aina viikkoa etukäteen kokeisin lukemisen, käydä jokaisella tunnilla olematta yhtäkään minuuttia myöhässä, poistumatta koulualueelta, häiritsemättä tuntia ja olemalla 10. oppilas. .
Se ettei mulla ole rittävästi energiaa tehdä ylläolevia asioita, en saa öisin taikka päivisin nukuttua.
En kumminkaan jaksa tehdäkkään mitään vaan makaan sängyssä ja dataan.

Mäkin oisin poissa, jos voisin. Syksyllä yli puolet tunneista oli poissaoloja. Sitäpaitsi tää on jo toinen kerta yhdeksännellä. Vähän niin kuin viimeinen mahdollisuus saada päästötodistus. Ei kiinnostaisi yhtään. Tuntuu etten jaksa koko kevättä :s Mutta voimia !
VastaaPoistaItse asiassa kirjoitan hirveästi mm. novelleja. Sain just yhden tosi pitkän valmiiksi (tai no mun mittapuulla pitkän, yleensä kirjoitan pari lausetta ja tadaa, nove on valmis. Mutta tuo venähti kuussivuiseksi.)
VastaaPoistaAh, en kyllä tiedä oletko lukenut, mutta blogissani on viime helmikuulta novelli Hän nielaisi. Nyt kun katselen sitä, huomaan siinä kyllä paljon karsimisen aihetta mutta on se ihan jees jos kestät lukee sen.